Kuljetus ja logistiikka ovat erikoisessa asemassa ESG-lainsäädännön sisällä. Suurin osa raportointivelvoitteista, jotka kohdistuvat tälle sektorille, ei syntyy siitä, että kuljetusyritys itse olisi suurin saastuttaja, vaan siitä, että yritys on osa toisen, itse raportointivelvollisen yrityksen ketjua. Lähettäjä, vähittäiskauppias tai valmistaja, joka kuuluu CSRD:n piiriin, on velvollinen sisällyttämään kuljetuksensa päästöt scope 3 -raportointiin. Tämä tarkoittaa, että kuljetusyritysten on toimitettava dataa asiakkaille, vaikka ne itse eivät automaattisesti kuulu samojen sääntöjen piiriin. Näitä kahta asemaa, itse olla raportointivelvollinen ja olla raportointidatan toimittaja, sekoitetaan käytännössä säännöllisesti toisiinsa.
Sen lisäksi kuljetus ei ole säädösten näkökulmasta yhtenäinen sektori. Maantiekuljetuksella, lentoliikenteellä, meriliikenteellä ja rautatieliikenteellä on kullakin omat sektorikohtaiset säännöksensä yleisen ESG-lainsäädännön rinnalla, ja nämä säännökset ovat usein alkuperältään kansainvälisiä (IMO, ICAO), vaikka raportointivelvoite muodostuu eurooppalaisella tai kansallisella tasolla. Tämä tekee kysymyksestä "mitä sääntöjä yrityksemme kuuluu" kuljetusyritykselle monikerroksisemman kuin sektorille, joka toimii yhden lainkäyttöalueen ja yhden kuljetusmuodon sisällä.
Se, kuuluuko kuljetus- tai logistiikkayritys itse CSRD:n piiriin, riippuu tunnetuista laajuuskriteereistä: henkilöstön määrästä, liikevaihdosta ja taseen loppusummasta. Pörssilistatulla yrityksellä on eri järjestelmä kuin vastaavan kokoisella listaamattomalla yrityksellä. Tarkkojen kynnysarvojen ja kategorioittaisten voimaantulopäivien osalta pätee: ne on kirjattu direktiiviin ja kansalliseen täytäntöönpanolainsäädäntöön, ja tätä tekstiä on parasta tarkastaa suoraan lähteestä, sillä kynnysarvot ja siirtymäajat ovat tarkistuksen alaisia.
Se, mikä on varmaa, on että yritys, joka ei itse ole raportointivelvollinen, joutuu jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin ESG-datasta, jos ne itse ovat raportointivelvollisia. Tämä on velvoite, joka ei johdu itse lainsäädännöstä, vaan ketjun sopimuksellisesta ja kaupallisesta todellisuudesta, jossa suurin toimija siirtää raportointitaakkaa alaspäin. Keskisuurelle kuljetusyritykselle tämä johdettu kysymys voi painaa enemmän kuin oma lakisääteinen velvoite.
ESG-lainsäädännön punainen lanka on, että eurooppalainen sääntö harvoin siirtyy muuttumattomana kansalliseen lainsäädäntöön. Kuljetuksen kohdalla tämä vaikutus on korostunut, koska jäsenvaltiot asettavat lisävaatimuksia esimerkiksi oman ajoneuvokannan päästörekisteröinnille, ajoneuvojen kestävyyskehitykseen liittyville tukiehdoille tai CO2-tavoitteisiin sidotuille luville. Yritys, joka tarkastaa vain eurooppalaisen lähdetekstin, ei usein näe kansallista lisäystä, vaikka tämä lisäys käytännössä määrittää, mikä viranomainen valvoo ja mitä näyttöä tämä viranomainen vaatii. Juuri tässä kohdassa monet johtokunnat erehtyvät: ne ajattelevat "CSRD:tä" yhtenä sääntönä, vaikka sen todistettavuus on järjestetty maakohtaisesti eri tavoin.
Riippumatta siitä, kuuluuko kuljetusyritys itse raportointivelvoitteen piiriin, kysymys, jonka johtokunnan, talousjohtajan tai lakiasiainjohtajan on kysyttävä itseltään, ei ole vain "mikä sääntö pätee", vaan "kuka organisaation sisällä omistaa mitä velvoitetta, mikä näyttö osoittaa, että tätä velvoitetta on noudatettu, ja mikä kontrolli varmistaa, että tämä on toistettavissa". Kuljetusyritys, joka toimittaa scope 3 -dataa asiakkailleen, tarvitsee yhtä paljon kirjattua omistajaa ja tarkastettavaa prosessia kuin yritys, joka kuuluu suoraan CSRD:n piiriin, sillä myös tämä datan toimittaminen voidaan kysyä uudelleen, kiistää tai tarkastaa.
Compliance Check on rakennettu tälle rakenteelle: jokaisen organisaatiolle relevantin velvoitteen kohdalla kirjataan, kuka on omistaja, mikä näyttö on olemassa ja mikä kontrolli valvoo sitä. Tämä ei ole toinen sääntökokonaisuus olemassa olevan lainsäädännön rinnalla, vaan kerros, joka mahdollistaa johtokunnan osoittaa olevansa hallinnassa, riippumatta siitä, mitkä tarkat artiklat ja määräajat pätevät.
Kuljetus ja logistiikka palvelevat lähes kaikkia muita sektoreita, ja näiden muiden sektoreiden ESG-velvoitteet vaikuttavat siihen kysymykseen, jonka kuljetusyritys saa. Näin ketjun läpinäkyvyyttä koskevan kysymyksen luonne eroaa sen mukaan, kuuluuko tilaaja vastaamaan kysymykseen mihin ESG-sääntöihin vähittäiskauppa kuuluu, tai onko tilaaja osa liike-elämän palveluita tai maatalousalaa, jossa esimerkiksi kylmäkuljetus ja säilyvyys tuovat lisäkerroksia raportointiin. Kuljetusyritys, joka ajaa useille sektoreille, näkee siis näiden eri kysymyskuvioiden saapuvan samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa yhden yhtenäisen lähestymistavan noudattamista.
Compliance Check kuljetukselle ja logistiikalle on tällä hetkellä rakenteilla. Toimivaa yleiskatsausta, joka automaattisesti osoittaisi, mitkä velvoitteet koskevat tiettyä yritystä ja kenen tulisi omistaa ne, ei vielä ole. Ken haluaa saada tähän näkemyksen jo nyt, voi ilmoittautua jonotuslistalle ja saa tiedon, kun tarkastus on käytettävissä.
Kun on selvää, mitkä ESG-velvoitteet kohdistuvat kuljetusyritykseen ja kuka niistä on omistaja, seuraava kysymys tulee luonnollisesti: kuka suorittaa tähän omistajuuteen liittyvän työn, ja kuinka suuri osa tästä työstä, tiedonkeruusta scope 3 -raporttien laatimiseen asiakkaille, on tehtävä, jota voidaan jäsentää ja nopeuttaa. FTE TO AI tarjoaa tähän työkartoituksen, joka laskee tehtäväkohtaisesti, kuinka suuri osa työstä on siirrettävissä tekoälylle, mikä sektorille, joka toimii pääosin toistettavien, dataintensiivisten raportointikysymysten varassa, on looginen jatko vastaukselle kysymykseen, mitä sääntöjä sovelletaan.
Vraag maar welke verplichting op u van toepassing is, en waaraan u dat kunt aantonen.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.