Yritys uskoo usein tietävänsä yhdellä lauseella, mitä se myy. Lainsäädännön kannalta ratkaisevampi kysymys on tarkempi: kuuluuko tuote tai palvelu kategoriaan, johon liittyy erillisiä velvoitteita. Tekstiilit, akut, pakkaukset, rahoitustuotteet ja tietyt raaka-aineet noudattavat omaa erillistä sääntelyään laajemman kestävyysraportoinnin lisäksi. Mikä kategoria on sovellettavissa, riippuu koostumuksesta, käyttötarkoituksesta ja toisinaan markkinasta, jolle tuote tuodaan. Samaa konetta voidaan pitää lopputuotteena tai osana, ja tämä ero muuttaa, mitä sääntöjä siihen sovelletaan.
Tuotteen luokittelu määrittää ei vain sen, sovelletaanko sääntöä, vaan myös sen, kuka ketjussa on vastuussa todisteesta. Valmistajalla on erilaiset velvoitteet kuin maahantuojalla, ja maahantuojalla eri velvoitteet kuin jakelijalla, joka myy tuotteen eteenpäin muuttamattomana. Jos yritys käsittelee, yhdistää tai pakkaa tuotteen uudelleen, se voi tämän seurauksena päätyä eri rooliin, jolla on eri dokumentointivelvollisuus. Tällaiset siirtymät tulevat usein näkyviin vasta auditoinnin yhteydessä tai asiakkaan kysymyksen myötä, ei sillä hetkellä, kun tuote itse muuttuu.
Tuotteen kirjaaminen ei ole erillinen asia. Se liittyy kysymykseen miten toimialanne vaikuttaa siihen, mitkä ESG-säännöt pätevät, koska samaa tuotetta voidaan koskea tiukempi sääntely yhdellä toimialalla kuin toisella. Se liittyy myös kysymykseen miten kokonne vaikuttaa siihen, mitkä ESG-säännöt pätevät, sillä raportointivelvollisuuden kynnysarvoja sovelletaan usein yritystasolla, ei tuotetasolla. Ja kun tuote ylittää rajan, kysymys palaa siihen miten kirjaatte, missä maissa toimitte, jotta se pitää paikkansa jälkeenpäin, koska eurooppalaisiin sääntöihin liitetyt kansalliset lisävaatimukset voivat asettaa tuotedokumentaatiolle hieman erilaisia vaatimuksia.
Kirjaaminen ei ole samaa kuin sisäisen muistion kirjoittaminen. Kyse on rakenteesta, jossa on tuotekohtaisesti selvää: mihin kategoriaan tuote kuuluu, mihin ominaisuuksiin luokittelu perustuu, kuka organisaatiossa on tehnyt tämän arvion, ja mikä asiakirja tai dossier tukee tätä valintaa. Ilman tätä rakennetta luokittelu on olemassa vain jonkun mielessä, ja se ei kestä tarkastuksessa tai valvontaviranomaisen kysymyksessä. Kirjauksen on myös pysyttävä ajan tasalla: tuotemuutos, uusi käyttötarkoitus tai uusi markkina-alue voi kääntää luokittelun toiseksi, ja tämä vaatii hetken, jolloin kirjaus tarkistetaan uudelleen.
Tämä sivu ei kuvaa, mitä kynnysarvoja, artiklanumeroita tai määräaikoja sovelletaan johonkin tiettyyn tuotteeseen. Ne on kirjattu sovellettaviin asetuksiin ja direktiiveihin, ja niiden ajantasainen teksti löytyy itse lähteestä. Tässä on kyse osoitettavuuden kerroksesta: pystyykö organisaatio näyttämään, miten luokittelu on syntynyt ja kuka siitä on vastannut. Tämä liittyy laajempaan kysymykseen mikä lasketaan todisteeksi velvoitteen yhteydessä, jossa käsitellään, mitä dossierin on täytettävä, jotta se toimii perusteluna. Suuremmissa organisaatioissa tämä tieto on lisäksi harvoin löydettävissä yhdestä paikasta: tekninen erittely on tuotekehityksellä, kauppadokumentaatio hankinnalla, kestävyysväite markkinoinnilla. Miten tämä hajoaa ja miksi se muodostaa riskin, on kuvattu sivulla missä todisteet hajaantuvat organisaation sisällä.
Hallitus, joka haluaa osoittaa olevansa hallinnassa, tarvitsee oikean tuoteluokittelun lisäksi myös polun, jota pitkin tämä luokittelu on määritetty. Tämä polku muodostuu tuotekategoriakohtaisesta omistajasta, todisteesta, joka tukee luokittelua, ja kontrollista, joka kirjaa, milloin luokittelu testataan uudelleen. Ilman tätä polkua oikea luokittelu on sattumaa; tämän polun kanssa se on osoitettavissa, myös kun kysymys tulee ulkopuolelta.
Näiden tuoteluokittelujen kartoittaminen ja ajan tasalla pitäminen on juuri sitä toistuvaa, sääntöihin perustuvaa työtä, jossa ihmiset käyttävät aikaa kategorioiden etsimiseen, vertailuun ja dokumentointiin, vaikka itse arviointi perustuu usein toistuviin kaavoihin. FTE TO AI:n työskannaus laskee tehtäväkohtaisesti, kuinka suuren osan tästä työstä, luokittelun selvittämisestä todistedossierin ylläpitoon, AI voi ottaa hoitaakseen, jotta käy selväksi, missä ihmisiä tarvitaan edelleen arvioinnissa ja missä etsintätyö voidaan automatisoida.
Vraag maar welke verplichting op u van toepassing is, en waaraan u dat kunt aantonen.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.